torstai 1. joulukuuta 2011

Boomchica boom boom!

Ihan mieletön fiilis! Tänään oli taas treenit Kotkassa ja molemmat tytöt olivat ihan intoa täynnä. Pidin viiden päivän tauon ja en tehnyt mitäään, paitsi kävin lenkillä tietysti. Bellaa se ei haitannut yhtään että oli vapaata, toi toinen lapsi oli sitten taas ihan eri mieltä. Joka ilta oli kauheat rumbalit ja virtaa oli niin älyttömästi ettei pentu oikein itsekään tiennyt miten purkaa niin paljon energiaa. Lopputulos oli sitten se että mun kädet oli täynnä verta ku pidettiin joka ilta pienet nyrkkeilyottelut yhdessä. :) Välillä oli pakko antaa tytöille pelilaudat, eli vaari on rakentanut koirille aktivontipelit, ja kovasti koirat tykkää temmeltää niitten kanssa.

   Nojoo niistä treeneistä vielä! Tänään saapui paikalle ainoastaan minä ja yks toinen ryhmästä, mutta molemmat kouluttajat. Oli oikein tehotreenit kun molemmat kouluttajat huusivat ja antoivat käskyjä koko ajan. Ensin menin Bellan kanssa joka alussa oli sellainen pirteä tipu mutta kolmas toisto oli jo liikaa ja tyttö hyyty kokonaan. Pidin pienen tauon ja kokeilin uudestaan mutta vauhtia ei enää ollut yhtään... Kouluttaja oli sitä mieltä että Bella on ihan selvästi sitä mieltä että on tylsää mennä sama rata uudestaan, joten kokeilin menä toinen rata. Heti oli paljon enemmän vauhtia! Toistettiin joku kerta ja kouluttaja oli välillä radan keskellä palkkaamassa. Lopussa kokeilin vielä vetää ihan toi alkuperäinen rata uudestaan, Bella juoksi täysin, minä juoksin täysin ja tulos oli mahtava nollarata! Lopetin siihen ja jäi superifiilikset :)
   Seuraava uhri oli Noona, joka meinasi puhjeta koska oli niin intoa täynnä. Ulkopuolinen olisi varmaan luullut että koira kärsii hypotermiasta, koska koko koira tärisi ihan hullun lailla. Kouluttajakin naureskeli ja sanoi, että toi koira ei yhtään näytä siltä että lähtisi tykittämään täysillä jos päästäisit sen vapaaksi... Päätin vetää riskillä ja kokeilla mennä koko rataa pennun kanssa, paitsi ensimmäiset esteet joka oli hyppy ja puomi. Oli noin 20 esteen rata ja ei mikään helppo rata, vauhdikas ja paljon takaakiertoja. Bomchika boom boom! Kolme kertaa vedin koko radan... ja joka kerta täysin virheetön rata!!! Ihan mieletöntä! Aivan super makea fiilis sen jälkeen! Pentua kehuttiin ihan sairaasti, vauhtia-on, tekee todella pieniä karroksia- jap, irtoaa-kyllä, käntyy ihan tosi nopeasti-jabulis!! Itse joudun kyllä pinkomaan täysillä, ihanaa! Tänään rimat oli jo 10-20 cm ja ei enää haitannut neitiä yhtään.

    Keskusteltiin siitä että mun pitää nyt oikein kunnolla alkaa luottamaan pentuun, ainakin sen irtoamisen suhteen. Vielä haluan kovasti viedä lähellä estettä ja pentu ei todellakaan tarvitse sitä... jos jatkan niin jatkossa se oppii siihen että olen aina lähellä ja ei enää osaakaan irtoa. Eli takaalähetykset ym. pitää alkaa uskaltaa tehdä niin että lähetän ainakin pari kolme metriä ennen ja luottan siihen että se tekee sen vaikka en ole siinä lähellä. Mutta päällejuoksut sujuu kyllä ihan älyttömän hyvin ja olen niiiiiin tyytyväinen :)
    Lähtö on toinen juttu mitä tuli esille. Alussa ajattelin että opetan pennulle sen että on pakko istua vaikka sattuis mikä tahansa. Toimi alussa, mutta ei enää. Pentu on niin intoa täynnä että hermot ei ihan oikeasti kestä sitä että vielä alan kiusata pentua lähdössä. Kouluttaja oli myös sitä mieltä että ihan älytöntä puuhaa että kiusaa koiraa lähdössä kun toinen on ihan sekaisin jo muuten. Olen vähän aikaa jo tehnyt sitä että jätän pennun odottamaan, kävelen sinne minne haluan ja vapautan. Eli en tee mitään turhia liikkeitä tai muuta vastaava. Toimii erittäin hyvin ja pentu pysyy rauhallisena, ja ei ole vielä varastanut kertaakaan! Sitä en kyllä siedä että alkaa varastaa vielä silloin kun kävelen, mutta yritän tehdä lähdöstä mahdollisimman mukavan myös koiralle. Toivottavasti tämä menetelmä onnistuu... Kouluttaja oli ainakin todella tyytyväinen että käytän tämä menetelmää. Pelottaa jo kisalähdöt... kotona pentu on vielä suht rauhallinen, treeneissä kierrokset nousee jo aika korkealle vielä jos on paljon porukkaa ja meteliä, no miten sitten kisatilanteissa?
    Joku ehdotti takapalkkausta... no perkele vieköön ei pentu halua sitä palkkaa, pennulle palkka on se kun saa tehdä töitä radalla. Joten ei toimi meille ainakaan.
    Lopussa kokeilin puomia, ja taas tuli Bomchika boom boom -tilanne. Tehtiin koko puomia ja mahtavalla kontaktilla. Palkaksi käytin lelua. Siihen loppui meidän mahatavat treenit :) Niiiiiin hyvä fiilis!!

Löysin vanhan kuvan, Noona on noin 5 vko vanha, ja otin tän kuvan kännykällä ennen kun menin nukkumaan silloin kun kävin katsomassa pentua Lauran luona. Muistan vielä sen tunteen kun tiesin että tä on MUN ikioma, sanoin pennulle "öitä, olet maailman paras pentu" pelotti ihan kauheasti että onnistun pilaan koko koiran mutta samalla olin niin onnellinen. On tää ollut ihan mieletön matka, ja Noona on ollut ihan mieletön pakkaus- "sitä kaikkea mitä olen aina toivonut!"
Välillä vieläkin pelottaa että pilaan koko koiran, mutta tänään ei pelota tänään olen vaan ihan älyttömän onnellinen. Välillä tekee mieli ottaa pentu syliin ja puristaa niin lujaa ku vaan pystyn, koska niin paljon mä tästä koirasta tykkään :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti