Omistaja

 "Bästa männsikan är den som glädjer sig när det går bra för andra."
-Tuntematon



Tällä hetkellä asun Loviisassa, mutta suunnitelmissa on muutto heti kun opiskelupaikka irtoaa. Itse tottelen nimeä Fannya ja olen vuosimallia 1993.

Opiskelin kolme vuotta Lovisa Gymnasiumissa, ja valmistuin keväällä 2012. Kirjoitin aineet äidinkieli (eli ruotsia), suomea, englantia, psykologiaa, biologiaa, kemiaa ja lyhyt matematiikka. Tällä hetkellä on välivuosi meneillään ja työskentelen Loviisan Shellillä, sekä opsikelen samalla psykologiaa avoimessa yliopistossa Turussa ja Porvoossa. Välivuoden aikana yritän matkustaa niin paljon kuin mahdollista. 


Viime vuonna kävin Belgiassa, Tomorrowland-festareissa. Thaimaassa parin viikon verran, Rigassa ja vaelluslomalla Ylläksellä. Tämän vuoden puolella kävin laskettlemassa Ylläksellä ja suunnitelmissa on jokunen matka vielä ;)





"Av skadan blir man vis." 
-Tuntematon

Tekemällä oppii, on mun tavoite. Olen välillä vähän liiankin impulsiivinen ihminen ja jos haluan saavuttaa jotain niin myös teen kaikkeni sen eteen. Vaikka matka olisi 2000 tuhatta kilometriä pitkä niin se ei ole mikään este, korkeintaan hidaste. Jos haluan leipoa keskellä yötä niin leivon. Elän vaan kerran joten miksi olisin tekemättä jotain mitä haluan tehdä?
En pelkää epäonnistumista, koska tosi asia on että virheistä oppii. Ja aina oppii uutta. Haluan elää elämää täysillä, kokea paljon uutta ja yksinkertaisesti tehdä erillaisia asioita. Haluan myös oppia olemaan aidosti onnellinen ja tyytyväinen siihen mitä minulla on, eikä koko ajan unelmoida jostain paremmasta. 

Päälajina toimii agility Noonan kanssa mutta harrastan myös tokoa ja canicrossia. Muita harrastuksia on kuntonyrkkeily ja käyn kuntosalilla... toivottavasti harrastan myös tankotanssia tulevaisuudessa sekä jäljestystä.

Agilitya olen harrastanut vuodesta 2008 lähtien, ensin äidin japanipystykorva Bellan kanssa. Myöhemmin kisasin lapinporokoira Muron kanssa maksikolmosissa, ja saavutimme Nuorten SM- hopeaa 2010. Kisasin myös silloin sekarotuisen Pökön kanssa samassa luokassa.
Olen myös välillä ohjannut shetlanninlammaskoirat Wiima ja Samba, jotka kisaavat mini- sekä medikolmosissa.
Nyt olen vihdoin ja viimein saanut ikioman harrastuskoiran, joka on vaan ja ainoastaan mun, shetlanninlammaskoira Noonan.

Pääasiassa olen aina menossa mukana hassuttelija, joka viihtyy parhaiten koirien ja ystävien keskellä mutta myös kotona kaikessa rauhassa. Koirat on suurin intohimoni ja en voisi enää kuvitella elämää ilman karvakuonoja talossa.

"Det viktigaste är inte hur man har det... utan hur man tar det."
-Tuntematon



"Man funderar ofta på det man inte har, och glömmer det man redan har..."
-Tuntematon