Lauantaina oli taas Sirke Viitasen tokovalmennus. Koulutus alkoi jo kymmeneltä ja meitä oli mukavasti monta mukana. Kävin Noonan kanssa pienen metsälenkin ennen koulutusta että penneli ois sopivan aktiivinen kentällä. Toko on mun mielestä kiva laji mutta jotenkin en vaan ole ennen syttynyt täysillä, ja suurin syy taitaa olla se etten tiedä niin paljon tokosta ja pelkään opettaa Noonalle tokoliikkeitä koska olen aina ihan varma että teen kaiken väärin. Lenkin aikana psykkasin itseäni ja en kyllä tiedä miten onnistuin tekemään sen niin hyvin, mutta kentällä mulla oli niin itsevarma fiilis että tuntui siltä että olisin treenannut tokoa jo miljoonaa vuotta.
Kaikki teki yksitellen 15 minuuttia, ja kolmannen koiran jälkeen pidettiin aina pikku palaveri ja käytiin yhdessä läpi koirien vahvat sekä heikot puolet. Paikalla oli myöskin toinen sheltti joka meni ennen meitä. Heillä oli ongelma noudon kaa, ja sheltin omistaja sitten selitti että sheltit on aina tälläisiä etteivät halua ottaa nouto kapulaa suuhun. Päässä sitten hihttelin ja ajattelin että mikä rotu mulla sitten on, koska meidän ongelma ei ole se ettei pentu haluaisi ottaa kapula suuhun vaan se ei tahdo lopua siitä...?
Oli sitten Noonan vuoro ja olin jo miettinyt että mitä halusin reenata. Ensin halusin apua meidän sivulle tulon kanssa. Tuntui siltä ettei koira tajua sitä yhtään ja että koko liike junnaa paikallaan. Ongelma löytyi. Olen aina vetänyt Noonan sivulle namin kaa joten eihän penneli tavii yhtään miettiä itse vaan sehän seuraa ainoastaan namia. Joten nyt kokeilin sitten laittaa nami oikeaan käteen ja vetää pentu sivulle avonaisen ja tyhjän käden kaa, ja heti kun pentu on oikealla paikalla niin vaihdoin namin vaseampaan käteen ja palkkasin vasemalla kädellä. Noniin ja heti alkoi liike sujua sen jälkeen!
Seuraavaksi päätin sitten kokeilla noutoa. Ja joo ongelma on se että koira ei haluaisi luopua kapulasta. Kokeilin sitten silleen että pidin Noonasta kii ja heitin kapulan samalla kuin innostin koiraa, päästin irti ja koira lähti kapulan perään, jo silloin vedin lelun esille ja lähdin juoksemaan toiseen suntaan. Siis wau, toimi aivan täydellisesti ja koira veti niin täysin ja suostui vaihtamaan!
Sitten halusin kokeilla odottamista, ja sitä Noona osaa hyvin kotona joten nyt oli aika kokeilla sitä häiriön kera. Noona odotti niin loistavasti että Sirke kysyi: "anteeks mutta pakko kysyä että minkä ikäinen toi penneli on?". Vastasin 4kk, ja Sirken reaktio oli wau! Sirke sitten sanoi että ota vielä yks kerta. Jätin Noonan odottamaan ja kävelin poispäin ja käänyin takaisin ja pysähdyin. Sirke seisoi aika Noonan lähellä ja yhtäkkiä hän heittää noutokapulan suoraan Noonan eteen. Perhana! Penneli istui paikalla ja katsoi nopeasti kapulaa ja sitten taas mua aivan rauhallisena. Olin ihan hämmästynyt ja Sirke alkoi nauraa täysillä: "ohho, anteeks mut oli pakko kokeilla, aivan superhyvä nyt mene takaisin koiran luo ja palkkaa kunnolla!!"
Lopussa otin vielä luoksetulon ja vauhtia Noonalla on ainakin, aivan mahtava pikku pentu! <3
Sirke oli ihan rakastunut, ja sanoi että hän ei tiennytkään että on olemassa tälläisiä shelttejä, ja että Noonahan on ihan kun minityyri bortsu ja että hänelle iski shelttikuume.
En edes ehtinyt poistua kentältä kunnes alkoi jo tulla kaiken maailman kyselyitän - mistä kennelistä toi on, mitkä vanhemmat sillä on...
Oli sitten taas palaverin vuoro. Noonan vahvat puolet- mahtava taistelutahto ja keskittymiskyky, pentu tekee kaiken ihan täysillä, ahne, peloton ja iloinen. Loistava pentu! Heikot puolet- ei sillä ole heikkoja puolia. Jatkakaa samaan malliin!
Voitte vaan kuvitella miten alkoi yhtäkkiä toko kiinnostaa pikkasen enemmän... ;)
Oli aika pitkä tauko ja penneli nukkui nätisti boksissa koko ajan. Sirke näytti mallia omilla koirilla ja sen jälkeen alkoi toinen kierros.
Kaikki muut reenasivat ruutua mutta olen itse kokeillut ruutun treenamista ennen joten päätin kokeilla miten treenata merkkiä. Otin Noonan syliin ja "piilotin" lelun tötsön taakse ja päästin sitten Noonan sinne. Hyvin toimi. Leluvaihtokauppa sujui myöskin tänään aivan loistavasti! Olen sitä kovasti reenannut nytten joten on aina kiva kun tulos huomataan.
Seuraava juttu oli sitten kierrättämistä. Sirke laittoi kassin keskelle kenttää ja lähetin Noonan kiertämään, penneli nyt osaa sen jo mutta tekee hyvää tehdä vähän vauhti juttuja samalla kun treenaa tokoa niin jää hyvä fiilis koiralle, ainakin Noonalle joka on ihan vauhtihullu.
Otettiin myöskin kaukotreeniä. Sirke neuvoi että kannattais opettaa liikeratoja koiralle että ne jäävät lihasmuistiin. Joten kokeiltiin sitten kaikki vaihtoehdot, nimittäin istu-maahan, istu-seiso ja maahan-seiso. Noona meni niin hienosti ja takajalat pysyivät hyvin paikoillaan.
Lopussa otin taas luoksetulon niin jäi superhyvä mieli Noonalle!
Oli sitten taas palaverin vuoro ja Sirke sanoi Noonasta että se on koira joilla on oikea asenne. Noonalle kelpaa lelut, namit sekä kehut palkaksi.
Oli maailman parhaat tokotreenit ja jäi aivan mahtava fiilis. Voi kun Noonalla ois osaavampi ohjaaja niin siitä tulisi ihan varmasti tokotähti! Yritiän parhaani mukaan kouluttamaan sen oikein. ;)
Treenit loppuivat vasta viideltä koska meillä oli niin hauskaa että venyivät tunnilla. Oli sitten seitsemän tunnin tokotreenit sinä päivänä.
Treenien jälkeen menin pitkälle lenkille Bellan kaa ja tokoiltiin vähän siinä samalla. Jätin koirat kotiin nukkumaan hyvällä omatunnolla ja itse lähdin bailaamaan. Tulin kotiin ja oli täysin varma että koirat on vain ja ainoastaan nukkuneet koko ajan. No ei kannata toivoa liikaa. Turha ajatella että Noona seitsemän tunnin reeneistä väsyisi. Noonalla oli ollut vähän tylsää näköjään illan aikana koska oli keksinyt että kukkuruukkuja on olemassa. Lattia oli mustan sävyinen ja koira oli täysin musta, ja eikun moppi esille vaan. No pitää olla tyytyväinen koska muuta pahaa penneli ei kyllä ole vielä saanut aikaiseksi, ja ensi kerralla kun lähtee bailaamaan niin pitää vissiin reenata pari tuntia lisää?
Tänään oli myöskin pikkasen ohjelmaa. Loviisassa on joka vuosi vähän isompi tapahtuma nimeltään Loviisan Vanhat Talot, joten kaupungilla oli sopivasti menoa että päätin mennä Noonan kaa sinne pyörimään. Ihmiset kiinnosti kovasti ja erityisesti lapset ja sen kovemmin ne huutaa sen paremmin. Häntää heilutettiin kaikille ja lapsista pikku kaveri tykkää niin älyttömästi että jotkut lapset jopa säikähtivät kun Noona oli niin innokas... :D
Kaupunkikierroksen jälkeen suuntasimme sitten nokka kohti metsää ja siitä Noona innostui vielä enemmän, ja mommokin veti ihan täysillä.
Ps. Kiitos Laura, Noona on aivan mahtava pikku pakkaus! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti