Ylläsvideo

Bea jaksoi tehdä hienon videon Ylläsreissusta, joten tässä se nyt on! Tack Bea! <3

Ylläs 2012

Eilen kävimme taas reenamassa omatoimisesti Katin ja Roopen kanssa. Hyvin meni, ja vauhtia löytyi taas kerran. Kati kokeili ohjata Noonaa, ja hyvin sekin meni... vaikka Kati aika nopeasti totesi ettei jää hirveästi aikaa jäädä ihastelemaan Noona kun sen kanssa juoksee. ;)

Noonan meno puolitoista vuotiaana

Tyypillinen minä: valssit valuu ja veivaan sitä kättä kun haluan Noonan lähelle... ei muuta kun treeniä ja treeniä. Muuten olen tyytyväinen miten neiti suorittaa esteet :)

LUVAllinen meno senkun jatkuu

Noonan kanssa kävimme taas kisaamassa sunnuntaina Janakkalassa ja ensimmäinen kerta oli kolme starttia tiedossa. Tuomarina toimi Anne Huittinen joka selvästi oli päättänyt että päivän teema on takaaleikkaukset. Sepäs mukavaa kun mun turbosheltti ei niitä osaa ja ohjaaja on koko ajan myöhässä... Ensimmäinen rata oli hyppyrata, ja suoraan sanoen ei yhtään meidän rata. Neljä kertaa olisin pitänyt tehdä takaaleikkaus, pari kohtaa pystyin pelastamaan. Kerran kerkesin ennen koiraa ja pystyin tekemään persjätön ja toinen pelastus oli kepit missä uskalsin luottaa siihen että koira tekee kepit yksinäisesti että sain kolmen metrin etumatkan. Kerran en ehtinyt persjättöä tekemään joten tuli putkikielto ja toinen kerta oli myös myöhässä ja rima tuli alas, joten erittäin vauhdikas rata ja kymmenen virhepistettä.

Toinen rata oli sitten ihan meidän rata, ainoastaan yksi takaaleikkauskohta missä nippanappa kerkesin tehdä valssin. Muuten sujui rata aika sujuvasti ja irtosi toinen LUVA ja 4.sija! Kontaktit otin todella tarkasti, ihan sen takia että itse pystyin rauhoittumaan ja miettimään seuraavaa kohtaa joten siinä kului hirveästi aikaa, ja ei mun pikku sheltti oikein pysy samassa vauhdissa kuten pyreneittenpaimenkoirat sekä espanjanvesikoirat :/

Kolmasrata oli taas meidän rata, ja todella hienosti neiti suoritti erittäin vaikean keppikulman! Harmi kyllä neiti veti vähän liian lujaa keinua, sillä seurauksin että vitonen irtosi meille... Ärsytti niin että päätin saavuttaa hylyn puomilla. Kiusasin neitiä kontaktilla niin kauan kunnes karkasi ja huomautin asiasta neidille, joten oli ihan hyvä treenirata! ;)

Seuraavat kisat on joulukuussa Joensuussa ja sen jälkeen seuraa parin viikon treenitauko sekä kisatauko... nimittäin omistaja varasi äkkilähdön Thaimaaseen pariks viikoks ;)

Mitäs muuta, olen taas vähän ruvennut tokoilemaan Noonan kanssa. Yksi päivä kävin kentällä vetämässä pienet alo-treenit ja iltaisin olen harjoitellut avo- noutoa sekä istu-maahan liikettä. Noona on niin täynnä intoa että välillä on vaikeaa pitää paketti kasassa, nimittäin neiti käy vähän kierroksilla.

Tilasin myös uuden kisavarustesetin Noonalle, pinkki puolikuristava paksu panta sekä pinkki talutin mikä on samalla lelu. ;) Tällä hetkellä meillä on kuristava leikkihihna, mutta lähdössä neiti kuumenee niin että melkein kuristuu kun vetää niin kovaa... Joten sen takia puolikuristava panta!

Kuvia ja videomateriaalia tulossa kun vaan jaksan siirtää koneelle... Nyt töihin joten mukavaa loppupäivää kaikille! :)

Kohti LUVAllista menoa kuljemme

Tänään on ollut mahtava päivä tiedossa :) Heräsin puol seitsemän maissa, pakkasin kamat autoon ja poimin mummo kytiin. Mummo on ikuisuuden halunnut lähteä katsomaan kisoja ja ajattelin että tänään olisi hyvä päivä ottaa hänet mukaan, ei ainakaan tarvitse lähteä yksin. :) Meillä oli kaksi starttia Hyvinkäällä, ja vielä agilitystartteja sen lisäksi hyvä niin että välillä saa vetää henkä kontakteilla. Noona on todellakin tajunnut tämän kisajutun jo, ja käy todella kuumana kisapaikalla. Medi aloitti kisat ja Noona lähti heti toisena. Ensimmäinen rata oli meille aika haastava, rengas oli heti toisena esteenä ja Noona hyppäsi sivusta mutta päätin jatkaa matkaa koska oli vähän oma ohjausvirhe samalla. Hylkyhän siitä seurasi, mutta matkalla sattui kyllä muutakin sählinkiä... Kontaktit oli taas super hyvät! Mummokin totesi että pirun lujaa Noona painaa mutta on kyllä todella kiinni minussa, ja tottahan se on. En välillä kerkee millään mukaan. :/

Toinen rata oli sitten ihan meidän rata! Lähdin oikein asenteella tutustumaan rataan, ja päätin antaa mennä täysillä. Pari kohtaa radalla pelotti tai epäilytti mutta onnistuin pyyhkimään kaikki pahat ajatukset pois ja päätin pistää omat tassut kunnolla töihin ja vaan ja ainoastaan ohjata tulevaa estettä. Hell yeah we did it! Aivan nappi suoritus, ei minkään laista sählinkiä radalla. Ohjasin rauhallisesti, huolellisesti aina radan mukaisesti enkä lähtenyt rynnimään liian aikaisin kohti seuraavaa estettä ja todellakin liikuin. Rataa helpotti myös se että kontaktit oli mukavasti laitettu niin että sai välillä koiraa kiinni... ;) Noona irtosi kivasti ja suoritti kaikki esteet super upeasti, aj että olin tyytyväinen :) Tähän asti paras rata meidän osalta, ja saimme todella kannustavat kehut sekä taputukset! Paras Noona tykitti nollavoiton ja kisakirjassa lukee LUVA <3 Kyllä minun shetlantilaisesta vielä agilitykoira tulee... :)

Virallinen kisaviikonloppu takana

Hello!

Mun pikku shelttineitokainen täytti agilityikää ja kävimme viikonloppuna kisamassa sekä Riihimäellä että Vantaalla. Tunne oli ihan uskomaton kun vihdoin saapui kisakirje kotiin ja oma koiran nimi loisti lähtölistalla :) Pikkasen jännitti aloittaa kisaura niin nuoren koiran kanssa joka oppi menemään kepit ja keinua kolme viikkoa sitten... Mutta toisaalta olen kyllä harjoitellut yhtä ja toista kuukautta joten eiköhän Noona osaa.

Lauantaina oli sitten meidän ensimmäiset kisat ja kisaseuraksi lähti Kati ja russeli Roope joka kisaa kakkosissa. Alkoi sitten meidän ura hyvin... Kävimme matkalla vaihtamassa autoa ja vaikka kuinka tarkistin että kaikki tavarat oli siiretty toiseen autoon niin eiköhän tärkeimmät asiat jäänyt hanskalokeroon? Porvoossa kun piti ottaa navigattori esiin niin huomasimme että se oli jäänyt... no onneksi on olemassa älypuhelimia ja satun omistamaan sellaisen! Perille löysimme hyvin... oikea ongelma alkoi kun huomasin että Noonan kaikki paperit sekä rokotustodistukset oli kans jäänyt hanskalokeroon. Ihana tuomari sitten suostui siihen että äiti lähetti kuvia puhelimen kautta, joten taas kerran älypuhelimeni pelasti tilanteen. Myöhemmin päivällä huomasimme että meidän eväslaatikko oli jäänyt auton katolla ja jäänyt johonkin matkan varrella... :D Noniin itse kisoista sitten. Ensimmäinen rata oli agilityrata ja aika vaikea. Hyvin meni rata, harmi että kolme rimaa tuli alas ja itse ohjasin huonosti niin tuli yksi putkikielto myös. Tulos oli 20 virhepistettä ja 4.sija :)
Toinen rata oli sitten hyppyrata joka oli ihan kaaos meidän osalta, ohjaaja koko ajan myöhässä ja sellaista. Joten hylky ropsahti meille. Olin kuitenkin todella tyytyväinen koska Noona suoritti kaikki esteet todella hienosti!

Sunnuntaina oli sitten kisat Vantaalla ja Kristina saapui paikalle seuraamaan kisoja, oli kiva nähdä! :) Tänään lähti päivä paljon paremmin käytiin, ja Noona oppi jo yhdestä päivästä mistä on kysy autossa alkoi jo vinkuminen kun neiti huomasi että ulkona liikkui porukkaa. Pelkäsin että kaksi kisapäivää peräkkäin olisi liikaa... juu ei ollut lujempaa mentiin vaan. Ensimmäinen rata oli vähän kokeilua ilmassa ja itse häsläsin ihan liikaa. Joten tulos oli täys kaaos, neiti ei tehnyt kepit loppuun ja varasti kontakteilta... Puutuin asiaan ja otettiin kontakti uudestaan ja jätimme radan siihen. Päätin itse ottaa vähän rennommin ja mennä rauhassa joten toinen rata sitten onnistui todella hienosti! Vaikka tulos olikin hylky niin jäi aivan mahtava fiilis! Kristina onneksi  sai radan videolle joten tässä todiste :)

http://www.youtube.com/watch?v=zr3E2CJ4PWw&feature=youtu.be

Seuraavat epikset:
Hyvinkäällä 11.11.2012 (2 rataa)
Janakkalassa 18.11.2012 (3 rataa)
Turussa 25.11.2012 (3 rataa)
Joensuussa 6.12.2012

Ps. olen suunnitellut että blogi saa kokea muodonmuutoksen jossain vaiheessa!

Villi & vapaa- Ylläs reissu takana :)

On taas tapahtunut paljon kaikenlaista jännää. Lokakuun alussa oli vuoden viimeiset Nina Mannerin treenit Loviisassa. Rata oli meille aika haastava koska oli paljon suoria pätkiä ja minulla oli koko ajan kiire tekemään persjättöjä, koska takaaleikkaukset ei oikein taas sujunut... Rata oli muuten todella kivan oloinen, pikkasen vaan liian haastava meille. Pätkissä saimme jotenkuten onnistuneita suorituksia. Taas tuli hyvää palautetta, ja Ninan mukaan mulla on kisavalmis koira- ja toivottavasti on! Koska huomenna mun pikku penneli täyttää "agilityikää" ja tänään laitoin ensimmäiset ilmot menemään! Viikon päästä meidän kisaura lähtee käytiin Riihimäellä. Niin ja muuten Nina tulee taas ensi kesänä Loviisaan vetämään treenit kerran kuukaudessa, TODELLA edullisesti!

Nina Mannerin treenit 2.10.2012

Möllikisoissa Kotkassa kävimme tyttöjen kanssa pyörimässä, ja Hugo toimi turistina. Bellan kanssa osallistuin minimölliluokassa, ja sain luvan kisata "virallisesti" neidin kanssa koska siitä on niin monta vuotta sitten kun neiti kisasi virallisissa kisoissa. Bella todellakin yllätti! Intoa oli ja olin monessa kohdassa jopa pari estettä jäljessä. Ei se mitään Bella hoiti homman hienosti vaikka ohjaaja laahasi jossain takana. Harmillinen kontaktivitonen aa:lta, mutta kuitenkin kolmas sija tarjottiin meille :) Hauskin osuus oli se että Bella oli ainoastaan neljä sekuntia hitaampi kuin Noona! Vähän otti kyllä kiinni sen takia että Bellalla on juoksukontaktit ja Noona pysähtyy, mutta kuitenkin oli mahtavaa että Bellakin kerran innostui ihan täysin :)

Noonan kanssa osallistuin ainoastaan medimölliradalla koska kepit ja keinu oli silloin vielä vaiheessa. Neiti tykitti täydellinen nollavoittorata, hirmu hyvällä ajalla :) Ainut miinus oli että puomin alastulo ei oikein mielittänyt ohjaajaa. Liian hidas ja pikkasen hiippasi, eli oli vähän epävarma. Johtui varmaan siitä että itsekin varmistin enemmän kuin mitä teen treenitilanteessa. Oli oikein onnistunut kisareissu, ja ulkopuolisia tuli kehumaan miten sukkelasti Noona liikkuu ja käyttää kroppansa!

Mitäs muuta, ollaan käyty ahkerasti treenaamassa sekä omalla pihalla, Loviisan kentällä että Kotkan hallilla. Kepit neiti oppi noin kolme viikkoa sitten ja menee aika varmasti radalla, sisäänmeno on varma jos itse vaan näytän kunnolla enemmän on liian kiire lopussa. Jättää välillä viimesen kepit pujottelematta, mutta korjaa heti kun mainitsee asiasta ja toistaa kepit. Keinu rupesin treenaamaan ahkerammin... pikkasen ehkä aristaa vielä. Neiti on pässyt pari kertaa vetämään lentokeinua ja siitä pikkasen säikähtänyt. Voisi vielä paremmin mennä keinua mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen että neiti menee keinua, radallakin, ja vielä pikkasen varovaisemmin ettei taas tule niitä lentokeinuja. Muut esteet menee hyvin, muurin palikat saattavat lentää jos on liian tiukka kulma, takaaleikkaukset ei ihan vielä joka tilanteessa onnistu ja välillä rimat lentää jos on liian kiire tai ohjaaja söhlii tiellä. 

Meritan treenit Kotkassa

Omatoimisesti olen käynyt paljon treenaamassa ja tuntuu välillä että siitä saa enemmän irti, koska silloin pystyy vahvistamaan omia heikkoja kohtia. 

Hugon kanssa olen ruvennut harjoittelemaan vetohommia, ja tällä hetkellä koiruli vetää ainostaan mut juoksulenkillä, mutta talvella varmaan pulkkaakin :) Huskyverta selvästi löytyy Hugossa, heti kun laittaa vetovaljat päälle niin Hugo pistää korvat luimuun ja pistää menemään eteenpäin ;)

Omatoimitreenit Loviisassa. Ensimmäinen kerta kun Noona tekee kepit täysin ilman verkkoja ja keinun itsenäisesti.

Noniin sitten vielä asiaa lapinreissusta. Oli kyllä mahtava reissu hyvässä seurassa! Lähdimme Bean, Noonan ja bordercolliepentu Hoinan kanssa ajamaan kohti Jyväskylän rautatieasemaa keskiviikkona päivällä. Vähän aikaa jouduimme odottamaan asemalla koirien kanssa (ja ei voi muuta kuin kehua miten hienosti koirulit osasivat käyttäytyä ihmisten keskellä) kunnes Bishwo saapui paikalle junalla. Pakkasimme Bisson kamat autoon ja matka jatkui kohti pohjoista. Matkalla nukuimme pikku söpössä mökissä ja heti aamulla matka jatkui kohti Yllästä. Saavuimme perille keskipäivällä ja vähän kerkesi kävellä kunnes oli jo pimeetä. Meidän mökki oli kyllä aivan ihana :) Ei naapurin naapuriakaan ja autotie oli vähän matkan päästä, joten koirat saivat vapaasti hengailla keskenään pihalla. Pihalta lähti pikkupolkuja missä pystyi tehdä ilta ja aamupisut. Meillä oli oma pikku järvi, rantasauna ja kota pihalla. Olisin voinut jäädä vähän pidemmäksi aikaa... :( 

Perjantaina kävimme sitten vaeltamassa upeissa maisemissa, ja oli todella virkistävää välillä tehdä aivan jotain muuta kuin arkipäivän hommia. Noonakin nautti kun sai vaan olla ja riehua Hoinan kanssa!

Illalla oli sitten saunan, hyvän ruoan ja pelikorttien paikka.

Lauantaina saimme "tyhmän" idean lähteä kipeämään kivistä rinnettä pitkin ylös huipulle... Huipulla tulipa sitten huomattua että olisihan siinä mennyt tie ihan vieressä missä "normaalit" ihmiset kävelivät. No ainakin saimme olla rauhassa! Alas meimme kyllä ihan tietä pitkin... Olipa ainakin rankka ja kiva kokemus- joten ei kaduta! ;) Pikku seikkailun jälkeen oli sekä koirat että kaksjalkaset ihan loppu sluut, mutta sen verran voimaa oli vielä jäljellä että grillattiin makkaroita, maissia ja vaahtokarkkeja! Ja illalla saimme vielä aikaiseksi poronkäristystä ja perunamussia, mums! :)

Sunnuntaina oli jo kotiinlähdön paikka, kävimme vetämässä pienen lenkin mutta pakkasta oli noin -8 astetta joten ei paljon huvittanut olla ulkona syysvaatteissa... Kotimatka onnistui hyvin ja puolentunnin tauolla mentiin. Kävin heittämässä Bx2 kotiin Helsinkiin, ja onnistuin ajamaan rappusia alas autolla. Onneksi ei tullut muuta kuin naarmuja... En tiedä miten onnistuin. 

Koko reissu sai alkunsa noin kuukausi sitten keskellä yötä. Sain kovan kuumen lähteä jonnekin ja pian, ja pitkä aikainen haave sitten toteutui sinä yönä. Oli ihanaa tehdä ihan jotain spontaanista ja ilman sen enempää suunnittelua. Minulla oli ainakin aito itsenäinen ja onnellinen tunne koko matkan ajan. Olkaa ihmiset villit ja vapaat, ja toteuttakaa haavet! Ei ole mitään menetettävää.

Ps. näimme paljon poroja, olimme ruotsin puolella noin 400 kilsaa ja hihnaa käytin koko reissun aikana ainoastaan Jyväskylässä rautatieasemalla! Yhteensä tuli ajettua noin 2000 kilsaa ja minä kun rakastan autoilua ja luonossa olemista älytömästi, on kyllä todella iloinen että tämä matka toteutui! En muista että olisin koskaan ennen käyttänyt sanaa "ihanaa" niin paljon kun tämän matkan aikana.